Lunta, Lyonia ja tuttavuuksia

Lunta saatiin vihdoin ja paaaljon! Aluksi oli tosi kivaa ja lämmintä, täydellinen talvisää. Lapset ja Celine kävi jo laskettelemassa, mä jäin tällä kertaa Faustinen kanssa himaan, mutta enköhän mäkin vielä rinteeseen pääse! Faustine on kehittynyt hirveästi tässä ihan lyhyessä ajassa, ymmärtää tosi hyvin puhetta ja alkaa itsekin pikkuhiljaa jo puhua, kauhean siistiä päästä seuraamaan kehitystä ihan jokapäiväisesti. Loreleïlla on asennetta vaikka muille jakaa, mutta elämä hänen kanssaan on vähän helpottunut kun kieli on alkanut sujua ja pystyy kommunikoimaan vähän paremmin. Lucille on aina yhtä suloinen itsensä <3 Näiden lasten pehmoleluja oon miettinyt paljon, kun en omasta lapsuudesta muista. Näillä on siis jokaisella yksi tai useampi identtinen pehmolelu jota kannetaan mukana kaikkialle. Loreleïlla ne pysyy lähinnä unikavereina ja lohtuna heikkoina hetkinä, mutta Lucille ottaa omansa mukaan kouluun ja kauppaan ja automatkoille, samoin Faustine, muuten tulee itku. Itse muistan kyllä omistaneeni monta unikaveria, mutta onko suomalaisillakin lapsilla normaalisti tällainen tukilelu joka kulkee mukana kaikkialle?
 Keskiviikkona alkoi tuulla ja perjantaina ei lapset menneet ees enää kouluun koska tiet häviää lumen alle. Kuulemma yhtenä vuotena perhe oli ollut kahdeksan päivää jumissa talossa, lumen takia. Rukoilen ettei tänä vuonna käy samalla tavalla. Niin kiva kuin perhe onkin niin jos en edes pääse juoksemaan kahdeksaan päivään saattaa pää alkaa hajota... Lapsilla alkoi loma tänään, kaksi viikkoa jälleen. Olen siis onnellinen lumesta, voidaan olla paljon ulkona jos toi sää tosta vähän rauhoittuu. Mäkin oon vihdoin tervehtynyt. Vaati kahdet antibiootit, mutta nyt on olo jo melko normaali. Kävin taas osteopaatilla ja ensi viikolla meen hierojalle joten eiköhän toi selkäkin saada vielä kuntoon.
Sunnuntaina Sebin tuttava baarimikko pyysi mua tulemaan Sebin kanssa katsomaan käsipallon finaalia (Ranska voitti, jeejee), koska on työskennellyt Helsingissä ja toisessa suomalaisessa kaupungissa jona nimeä ei muistanut sekä muuallakin Pohjoismaissa. Suomalainen mentaliteetti oli kuulemma tehnyt vaikutuksen ja oli pitänyt Helsingistä kaupunkina. Mua vähän huvitti, jurot suomalaiset tehnyt vaikutuksen ranskalaiseen? Mutta jos oikein ymmärsin juuri nimenomaan suomalainen baarikäyttäytyminen on avoimempaa kuin esimerkiksi norjalainen, enkä kyllä epäile. Oli kiva tavata taas uusi ihminen jonka kanssa pystyi juttelemaan englantia, olo on ollut viime aikoina vähän yksinäinen ja koti-ikävä painaa jo, yllättävää kyllä. Kivaa on edelleen, mutta viime aikoina huomannut miten rankkaa se on kun täytyy ilmoittaa jokaisesta pienemmästäkin asiasta jollekin. Oon viettänyt suurinpiirtein puolet mun viikonlopuista viimeiset kolme vuotta poissa kotoa, usein yksin koiria hoitamassa ja en todellakaan oo tottunut siihen, että en vaan voi lähteä kauppaan tai leffaan kun tahdon. Kaikkea sitä oppii arvostamaan kun asuu muutaman kuukauden osana jonkun muun perhettä :)
Ranska alkaa sujua jo ymmärrettävästi ja alan jopa nauttia sen puhumisesta vihdoinkin. Mun nettikurssi valitettavasti sulkeutui, mutta puhumalla ja kuuntelemalla oppii onneksi parhaiten. Kielenähän se on oikeesti aika hieno vaikka vaikea. Edelleenkään en ymmärrä minkä takia täytyy olla erikseen feminiinisiä ja maskuliinisia sanoja, ihan samalla tavalla kun en ymmärrä miksi ruotsissa pitää olla en- ja ett-sukuisia sanoja, mutta tavallaan se tuo kieleen lisää sisältöä. On jotenkin hienoa, että on ihan totta, että toiset natiivit puhuu paremmin ja toiset huonommin. Tulee jotenkin sellainen vanhanaikainen olo, kun joskus oli oikeasti taito osata kirjoittaa kaunokirjallisuutta, tms. En tiiä, jotenkin mulla on hirveen romantisoitu kuva tästä asiasta, se on vaan hienoa. Esimerkiksi kuulemma on ihmisiä jotka eivät osaa käyttää passé simpleä (en ollut siitä kuullutkaan ennen kun tulin tänne, joko sitä ei lukion lyhyessä ranskassa opeteta tai oon nukkunut enemmän kuin tajusinkaan), koska periaatteessa passé composéta voi käyttää samassa tilanteessa, mutta se ei ole hyvää ranskaa. Eihän tällaista oo suomessa eikä englannissa eikä ruotsissa, vaikka toki kaikissa kielissä on parempia ja huonompia puhujia ja kirjoittajia. Koulussa en nyt oo käynyt pitkään aikaan, ei vaan nappaa. Mutta enköhän mä sinnekin taas loman jälkeen raahaudu :)
Hirveesti en oo nyt duunaillut, kävin leffassa Saint-Etiennessä taas yksi päivä ja tiistaina vietin päivän Lyonissa, sinnekin menin leffailemaan mutta ehdin myös hyvin pyörimään kaupungilla, Celine kirjoitti mulle hyvät ohjeet mitä kannattaa käydä katsomassa ja viihdyin hyvin, vaikka lyonilaiset kuulemma onkin törkeetä porukkaa. Onneksi ei tarvinnut puhua muille kuin leffateatterin kassahenkilökunnalle :P Tyttöjen edellinen au pair tuli kylään lauantaina viikoksi, stressasin etukäteen hirveästi että lapset haluaa että mä lähen ja Mari jää ja ei tulla toimeen ja ties mitä, mutta hyvin on sujunut ja on ollut kivaa kun on ollut omankin ikäistä seuraa vaihteeksi. Seb kertoi sanoi myöskin antaneensa mun puhelinnumeron toiselle au pairille tässä lähellä, mutta sieltä ei ainakaan vielä oo mitään kuulunut.
Pikkuhiljaa oon alkanut murehtia, että mitä sitä tekis kun täältä palaa. Turhan intensiivinen opiskelu ei vieläkään nappais, mutta tulkin ura on alkanut houkuttaa uudestaan nyt kun on oppinut uuden kielen. Toisaalta opiskelu ei alkaisi kuin vasta syksyllä, joten ehkä sitä siihen mennessä olis tarpeeksi levännyt, että jaksaisi taas. Valokuvauksesta saisi varmaan otettua jonkun vuoden kestävän kurssisysteemin, ei huono vaihtoehto sekään, mutta katsellaan.

Ratkaisuna kun käveleminen on liian raskasta: Siirrän lumen pois tieltä, koko matkan ylös saakka!

Lyon basiliskilta kuvattuna



Basiliski jonka nimeä en muista, mutta oli HIENO!

Vanhaa Lyonia, Saint Jeanin aukiolta. Kaunis paikka tämäkin, mutta kyllä esimerkiksi Tukholman vanha osa on enemmän mun mieleen.

Pienoisevankeliumi ranskaksi



Maailmanpyörän huipulta, kuvassa Bellecourin valtava aukio ja kaukaisuudessa basiliski. Maksoin tästä huvista 8e, mutta oli sen arvoista. Hetki kuva ottamisen jälkeen basiliski ja torni sen vieressä valaistiin, kaunista.