keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Lomaa ja fiilistelyä

Terve!

Nyt tulee tällainen pikainen päivitys, koska me lähdetään huomenna viikonlopuksi Pariisiin ja se tulee mitä luultavimmin viemään koko seuraavan blogikirjoituksen. Oon ihan superintona, lapsuuden haaveet tulee vihdoin toteen, nimittäin perjantai vietetään koko päivä Disneylandissa! Kaikkea muutakin siistiä tiedossa, mutta siitä lisää sit seuraavalla kerralla^^
Toinen siisti juttu on se, että Nea on vihdoin tulossa käymään tänne! Aika siistit vajaa kaksi viikkoa siis edessä, en malta odottaa. Ainut miinus täällä ollessa on ollut se, että tosi monia juttuja joudun tekee ihan keskenäni, ja nyt oon suunnitellu hirveesti kaikkea mitä voidaan tehä Nean kanssa mitä ei yksin viitsi tehdä. Mutta siitäkin lisää sitten reilun viikon päästä (:
Lapset on nyt tosiaan ollut tässä lomalla ja mä oon aika puhki. Celine oli töissä koko viime viikon ja Sebkin jonkin verran, joten olin paljon yksin tyttöjen kanssa. Säätkin huononi viime viikolla keskiviikon jälkeen, joten oltiin paljon sisällä ja tytöillä riitti energiaa. Hengissä selvittiin silti kaikki neljä ja taidan mä olla vielä ihan kivakin lasten mielestä. Faustinen nukuttaminen vie nykyään jo taas vähemmän aikaa ja Lucillekin nukkuu melkein koko yön omassa sängyssään. Loreleï on jostain kehittänyt sellaisen tavan ettei enää usko mua, vaan jos päätös ei miellytä niin kipittää varmistamaan vielä vanhemmilta, että onko tämä sallittua vai ei. Raivostuttavaa, mutta onneksi useimmiten ollaan samaa mieltä asioista Celinen ja Sebin kanssa. Muuten Loreleï on oppinut jo ettei kitiseminen auta ja jopa järjestelee lelut leikkien jälkeen lähes vapaaehtoisesti.
Celine aloitti lomansa maanantaina ja eilen pääsinkin sit pitkästä aikaa lähtemään ulos melkein koko päiväksi ihan keskenäni. Lähdin noin tunnin ajomatkan päässä olevalle linnalle, nimeltään Chateau de Bouthéon. Aivan upea paikka, ei voi muuta sanoa. Vanha linna oli kunnostettu museoksi jossa esiteltiin keskiaikaisia ja sen jälkeisiä elintapoja siinä nimenomaisessa linnassa ja Loiren ympäristössä. Opiskelijana maksoin 6e sisäänpääsystä, lippu sisälsi linnan ja sitä ympäröivän eläinpuiston. Linna oli sisältä kertakaikkiaan hieno, ihan sellainen fiilis kun olisi Keski-ajalla, olin haltioitunut! Linnan alakerrasta löytyi akvaario, joka esitteli Loiren kalastoa. Vesitankit oli upotettu upeasti kallioon ja niitä riitti useamman huoneen verran. Linnaa ympäröivät puisto ja puutarhat olivat todella näkemisenarvoisia, enkä todellakaan voi uskoa että sisään pääsi kuudella eurolla! Näköala tälläkin linnalla oli tottakai henkeäsalpaava, harmi että kamerasta loppui akku ennenkuin ehdin kiipeämään panoraamatorniin tai edes pahemmin kiertää linnaa. Suosittelen kenellä tahansa joka täälläpäin matkustaa käydä tsekkaamassa tuon paikan!

Kello on nyt kun sain kuvat ladattua ja kaiken valmiiksi 22.54. Lähtöön on viis tuntia. Väsyttää niin hulluna etten jaksa raapustaa enää ees kuvatekstejä, mutta unesta ei oo aavistustakaan. Mä lähen Pariisiin!


Rakastan <3







Neljä päivää Pariisissa ja musta tuntuu et mukaan lähtee puolet omaisuudesta... Koska musta tuli tällanen? :D

tiistai 14. huhtikuuta 2015

Kesää ja päätöksiä

Salut!

Ylläri, että se päivittäminen jäi taas, mut nyt otin itseäni niskasta kiinni. Sebin vanhemmat on muutaman päivän kylässä joten vaikka lapsilla on loma (taas!) saan vähän rauhaa. Tykkään Sebin vanhemmista kovasti ja lapset ihannoi isovanhempiaan. Perhe ei ole ollut yhteyksissä Celinen vanhempiin vuosiin, joten on tosi hienoa että toiset isovanhemmat on ihan idoleja.
Lorelei täytti seitsemän viime kuun lopussa, ja koska kevät tuli aikaisin niin vaihdettiin päivä Alpeilla laskettelemassa shoppailuun. Pieni pettymys mulle, mutta päivä oli kyllä kiva jokatapauksessa, ajettiin parin tunnin päähän merkkiliikkeiden outlet-ostoskeskukseen ja siellä oli ihania vaatteita, varsinkin lapsille :)
Faustine on alkanut puhua jo tosi hyvin ja myöskin kasvattanut siinä samalla varsin vahvan asenteen. Nukuttaminen on nykyään ihan tuskaa, koska jos joku ei pysy sängyn vieressä siihen asti kun lapsi nukahtaa, hän kiipeää reunan yli. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun oon istunut yli tunnin odottamassa, että neiti viitsii sulkea silmänsä, vaikka olisi kuinka väsynyt. Mulle se on helpompi päivisin, Celinelle iltaisin, mutta kyllä menee hermot joka tapauksessa. Jotain yritetään keksiä tilalle, mutta saa nähä. Lucille heräilee yhä öisin ja kömpii vanhempiensa sänkyyn. Tyttö näkee ilmeisesti painajaisia, mitä en suoraan sanottuna ihmettele. Vielä kuukausi sitten Lucille istui katsomassa Jurassic Parkeja ja Indiana Jonesia isosiskonsa kanssa. Joo, kyllä mekin katsottiin lapsena leffoja joiden ikäraja oli korkea, mutta kolmevuotias, josta näkee ihan selkeästi että pelkää... Nyt katselee enää lasten leffoja, mutta taitaa niitä painajaisia kuitenkin riittää vielä hetkeksi.
Viime kirjoituksen lopussa kirjoitin, että kevät on tullut, mutta nyt sanoisin kyllä olevan jo kesä. Mä nimittäin paloin eilen! Istuin kolme tuntia auringossa lukemassa ja kattelin pari kertaa mun kättä että onko tässä jotenkin hassu valo vai oonko mä voinu oikeesti ruskettua huhtikuussa, kunnes olkapää alkoi polttaa ja niin se vaan on. Nyt kello on täällä viisi illalla ja terassilla on 23 astetta. Harmittaa ihan hirveesti, että onnistuin palaa jo heti eilen kun nyt on pakko pysyä varjossa... Mutta oma vika, auringosta en valita <3 Pidettiin jo ensimmäiset barbeque-juhlatkin viime viikonloppuna Sebin ja Celinen tuttavapariskunnan ja lastensa kanssa, oli hauskaa ja lapset nautti seurasta täysin siemauksin. Kesän tulosta kertoo myös se, että mä oon voinut harjoitella jo pari viikkoa kevarilla ajoa. Viime viikolla kävin keskenäni muutaman kilsan lenkin ja eilen ajoin Sebin perässä Montarcherille ja pientä kiertoreittiä takaisin. Seb ajoi isolla moottoripyörällä tietty kovempaa ja vaikka lähes joka mutkassa hirvittikin niin kunhan mä tässä jonkun vakituisen duunin hommaan joku päivä niin kyllä mä sen moottoripyöräkortin joudun hommaamaan, niin hauskaa!
Sitten niihin päätöksiin. Opiskelemaan en hakenut, päätin mennä tänä syksynä vaan avoimeen yliopistoon lukemaan kieliä. Tulkin hommat kiinnostaa yhä edelleen ihan  hirveesti, nyt varsinkin kun voin oikeesti sanoa puhuvani neljää kieltä, mutta epäilys on suuri että Suomesta löytyy duunia, joten se uravalinta sisältäisi päätöksen myös siitä etten välttämättä asuisi tulevaisuudessa Suomessa ja siihen en oo ainakaan vielä valmis. Vaatii siis vielä vähän lisää tutkimusta ja viisaampien kanssa keskustelua ennen kuin uskallan päättää mitään tämän lopullisempaa, mutta kieliä pystyn onneksi lukemaan sillä välin kuitenkin. Toinen asia mistä nyt päätettiin oli se, että palaan kotiin kesäkuun puolenvälin tienoilla. Faustinen synttärit on 12.6, sen päivämäärän jälkeen katson koska on halvin lentää. Päätöksen tekeminen oli paljon vaikeampaa kuin olisin puoli vuotta sitten uskonut, mutta nyt se on tehty ja onneksi edessä vielä kaksi ihanaa kuukautta. Aika siistiä on myöskin se, että mä täytän 20 Ranskassa! Toki ottaen huomioon ettei mulla oo täällä oikeastaan muita tuttuja kuin perhe niin vähän mietityttää miten sitä juhlistaisi, mutta onneksi voi pitää sitten isommat juhlat kunhan täältä palailen kavereiden ja sukulaisten seurassa. Ikävä on myöskin enemmän kuin olisin uskonut olevan, vaikka nykyaikana yhteydenpito on kaikeksi onneksi helppoa ja halpaa.
Ranska tosiaan sujuu nyt jo niin hyvin, että ihan nautin sen puhumisesta. Toki se on edelleen yksipuolista ja tönkköä ja nasaalien ääntämistä tuskin opin koskaan, mutta enää ei pelota käydä kaupassa tai leffassa tai keskustella tuntemattomien kanssa.
Kuvia olis ollut lisääkin, mutta oon vääntänyt näiden kanssa nyt jo niin paljon että luovutan, tässä tärkeimmät.

Ooh, melkein unohdin! Opettelin tekemään yhtä mun lemppari-ranskalaisruuista, ja onnistuin! Suomeen palatessa syön ehkä siis vähän monipuolisemmin kuin ennen lähtöä.

Lucille ja vaikka mulla onkin traumoja vuohista niin tää kili oli söpö <3
Faustine <3

 
Loreleîn synttärit

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Ihan vaan elämää

Bonjour!
Kirjoitin viimeksi jo kuukausi sitten blogikirjoituksen, joka jäi sitten julkaisematta koska kuvien lataaminen puhelimesta koneelle ja koneelta blogiin sai aikaan liikaa harmaita hiuksia. Nyt vihdoin onnistuin, joten julkaisen tämän kuukauden vanhan kirjoituksen kuvineen nyt. Yritän pistää heti perään ajankohtaisen päivityksen, mutta katotaan lentääkö kone seinään ennen kuin kuvat latautuu..

----------

Bonjour!
Kuukausi on taas vierähtänyt viime kirjoituksesta ja sillä välin talvi tuli ja meni. Eilen syötiin ulkona grilliruokaa ja tänäänkin käytiin kävelyllä ihan vaan nahkatakissa. Tykkään <3
En taas oo muistanut pitää kirjaa tapahtumista, mitään suurta ei tässä nyt oo ollut. Pääsin tosiaan laskettelemaan Celinen, Loreleïn ja Lucillen kanssa ja oli hurjan kiva päivä. Jos kaikki menee hienosti niin Loreleïn synttäreiden kunniaks tän kuun lopulla mennään päiväks Alpeille laskemaan, en malta odottaa! Eilen oltiin kylässä Celinen työkaverin luona, viihdyttiin kahteen asti yöllä ja oli hurjan kivaa vaikka naurattikin pitkästä aikaa uusien ihmisten käytös mun kielitaidottomuudesta. Pariskunta oli täällä Uutena Vuotena ja sen jälkeen mun ranska on kehittynyt hurjasti, mitä he eivät toki tienneet ja ottivat hirveet paineet siitä etteivät kumpikaan puhu englantia, mutta kyllä se siitä onneksi illan mittaa. Äärettömän iloinen olin huomatessani että pystyn nyt jo lukemaan Taru Sormusten Herraa ranskaksi! Ostin sen jo kuukausia sitten ja ajattelin lukevani sen ehkä täältä lähdettyäni joku päivä, mutta hyvin se menee jo nyt^^
Lasten kanssa on ollut nyt vähän rankempi kausi. Lucille näkee painajaisia joka yö ja heräilee, Loreleï ei päästänyt Celineä yks ilta lähtemään katsomaan matsia kun mä en kuulemma kelpaa lukemaan iltasatua (tää ongelma selätettiin kyllä sit seuraavalla viikolla, no problems anymore) ja Faustine ei yksinkertaisesti nuku öisin. Mä valvoin yks yö kaks tuntia sen huoneessa kunnes pääsin hiipimään ulos ja Celinen kanssa Faustine valvoi yksi yö puoli neljään. Hampaat taitaa putoilla ja kipeä se on, että ehkä siksi itkee, mutta kummastuttaa miksi se on niin paha nimenomaan iltaisin...
Koulussa en oo nyt käynyt, mutta käyn läpi Loreleïn sanakirjaa ja käännän kaikki sanat joita en tunne. Tällaisesta opiskelusta mä tykkään, ja siksi oikeastaan se yliopisto ei ajatuksena tunnu enää niin kamalalta, koska tajusin että itsenäinen opiskelu on mulle parempi, ainakin tässä asiassa. Hirveästi en oo kerennyt ajatuksia vieläkään laittaa jatko-opiskelusuunnitelmiin, yhteishaku alkaa vissiin ens viikolla että jotain tässä kai pitäis päättää pian.
Hirveästi oon saanut kyselyjä siitä koska tuun kotiin. Viis kuukautta täällä oloa tulee pian täyteen joten alkuperäisen suunnitelman mukaan palaisin kuukauden päästä. Mä kuitenkin viihdyn tällä hetkellä tosi hyvin, mun ja Celinen välit on niin hyvät kuin näin erilaisilla ihmisillä voi olla, Seb on ollut kiva alusta asti ja vaikka tosiaan lasten kanssa on ollut nyt vähän hankalaa niin perhe-elämä on äärettömän kivaa ja palkitsevaa. Joten en osaa sanoa vielä koska palaan. Jos/kun johonkin haen opiskelemaan niin pääsykokeisiin pitää mahdollisesti tulla kesäkuun alussa. Elokuussa on kivoja pläänejä Nean kanssa, se on ehdoton viimeinen deadline, mutta uskon kyllä palaavani jo aiemmin, juttelen ensi viikolla Celinen ja Sebin kanssa miten niillä menee uuden au pairin etsintä :)

Jungova <3

Estivareillesin kirkko. Pieni, mutta yksi kauneimmista mitä oon nähnyt.

Laskettelemassa

Lorelei huijas mut metsäreitille, mutta ei haitannut, tuli ihan Narnia-vibat^^



Lumihevonen yhdistettynä mun taiteellisuuteen... Merihirviö?

Mä söin sammakoita!





Ranskan opiskelut etenee

Espanjalaisia vaaaaltavia mansikoitakin päästiin jo syömään
Faustine heräsi kuvia laittaessa, eli päivityksen kirjoittaminen jää nyt taas myöhemmäksi, yritän tehdä sen toisten päikkäreiden aikana. Jos en onnistu niin lyhyesti sanottuna kevät on tullut, Lorelei täytti seitsemän ja musta on tullut niin ranskalainen et kävin ostamassa leipää leipäkaupasta ihan ite!